Yhä useampi suomalainen haluaa parvekkeestaan ennen kaikkea monikäyttöisen oleskelutilan, jota voi käyttää lähes vuoden ympäri. Parvekkeet ovat nykyään ikään kuin asuntojen keitaita.
– Ihmisten tarve ja halu tehdä parvekkeella erilaisia
asioita on kasvanut valtavasti viime vuosina ja vuosikymmeninä, kertoo arkkitehti
Esko Ryhänen.
Samalla parvekkeiden koko on kasvanut, eivätkä jättiparvekkeetkaan
ole enää poikkeus.
– Parvekkeet olivat aiemmin pieniä. Noin 1950-luvulle asti ne
olivat porrashuoneisiin sijoittuvia pienikokoisia tuuletus- ja siivousparvekkeita.
Valurautaiset, koristeelliset kaiteet ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa
lasiksi, kuitulevyiksi ja laminaatiksi, Ryhänen kertoo.
Samalla kun parvekkeiden lasituksen suosio on kasvanut,
parvekkeesta on muokkautunut intiimi, hyvin varustettu vapaa-ajan alue.
– Esimerkiksi pistorasiat ja erilaiset lattiamateriaalit ovat edesauttaneet parvekkeiden rakentumista aidosti monikäyttöisiksi tiloiksi, Ryhänen sanoo.
Hannele Pitkäsen 70-luvun kerrostaloasunnon parvekkeella riittää kesäisin aurinkoa aamusta iltaan. Parvekkeelta löytyy niin kesäkukkia kuin tekstiilejä. Hannele suosittelee hyödyntämään parvekkeen somistamisessa kirpputoreja.
– Käytän parvekkeesta toisinaan nimeä sauna, koska kuuman päivän sattuessa sieltä ei puutu kuin kiuas!
Huomioi parvekkeen kantokyky
Parvekkeilta kaivataan nykyään entistä enemmän kantokykyä, kun niille kannetaan paitsi huonekaluja myös erilaisia istutuslaatikoita. Ryhäsen mukaan suurin osa nykyparvekkeista onkin tehty niin sanotulla pilarituennalla.
– Pilarituennan ansiosta parvekkeiden kokoa on voitu kasvattaa. Joskus parvekkeet rakennetaan ulokeparvekkeina, mutta niiden kantokyky ei ole yhtä hyvä – etenkään, jos parvekkeen koko on kovin suuri, hän kertoo.
Isännöitsijätoimisto Falleniuksen isännöitsijä Maija von Knorring kertoo hyvän
nyrkkisäännön siihen, paljonko parvekkeelle voi kasata painoa.
– Parvekkeelle voi viedä kaiken, minkä sinne jaksaa itse kantaa sisään ja sieltä ulos. Esimerkiksi viljelylaatikoissa oleva märkä multa voi painaa todella paljon. Jos laatikkoa ei jaksa nostaa, ei sitä kannata viedä parvekkeelle, von Knorring kertoo.
Minttumaari Kuitusen parveke on muodoltaan pitkä ja kapea. Toisessa päässä parveketta on vielä toistaiseksi keskeneräinen murattiseinä, joka tuo väriä yksiväriseen parvekeseinään. Minttumaari on kiinnittänyt parvekkeelle myös ohuet verhot, jotka antavat näkösuojaa ulkopuolisilta. Verhot on kiinnitetty itseliimautuvalla tarranauhalla, minkä ansiosta ne eivät jätä jälkiä parvekkeen rakenteisiin.
Parvekkeet rakenteita suojaten
Von Knorringin mukaan taloyhtiöiden asukkaat toimivat
parvekkeella pääsääntöisesti järkevästi. Asukkaita täytyy huomauttaa harvoin,
ja valtaosa ongelmista aiheutuu ajattelemattomuudesta.
– Esimerkiksi kukkalaatikoita saatetaan asentaa niin, että
ne roikkuvat parvekkeen reunan ulkopuolella. Parvekelaatikot sopivat kyllä
mainiosti parvekkeelle, mutta laatikoiden täytyy olla parvekkeen sisäpuolella.
Myös köynnöskasvien kanssa tulee olla tarkkana, jotta ne eivät pääse
julkisivumateriaaliin kiinni, hän sanoo.
Kesäisin moni lapsiperhe haaveilee parvekkeelle
kuljetettavasta lastenaltaasta, jossa lapset voisivat leikkiä lämpimällä säällä.
– Altaiden kanssa on syytä olla varovainen, enkä suosittele niiden
kuljettamista parvekkeelle. Täytetty allas voi painaa paljon, ja lisäksi kaikki
altaaseen kannettu vesi täytyy myös jaksaa kantaa pois altaasta. Vesi ei saa
päästä valumaan alla olevien asuntojen parvekkeille.
Ylipäätään von Knorring toivoo parvekkeiden käyttäjiltä
talon rakenteiden huomioimista.
– Rakenteiden huolto ja korjaus on usein hyvin kallista. Siksi esimerkiksi erilaisten kukkaruukkujen ja istutuslaatikoidenkin kanssa kannattaa muistaa pohjatyön tärkeys. Ruukkujen alle olisi hyvä laittaa jonkinlainen koroke, jotta kosteus ei pääse rakenteisiin.
Malla Hartikainen on sisustanut 80-luvun kerrostalokotinsa parvekkeen bohotyyliseksi jatkumoksi kodille. Parveke on kooltaan kuusi neliötä ja sen oleskelupaikkana toimii rottinkisohva. Valoa parvekkeelle tuovat aurinkokennovalot, jotka toimivat näppärästi ilman sähköä ja näin ollen myös ilman pistorasioita.
-Parvekkeen sisustamisessa kannattaa ottaa huomioon keliolosuhteet, Malla muistuttaa.
Muista julkisivu
Parvekkeiden käyttöaika voi jatkossa pidentyä myös aiempaa
lämpimämpien talvien ansiosta. Kun talvet lyhenevät, erilaisten
parvekelämmittimien suosio voi kasvaa.
– Lämmittimet tuovat parvekkeelle pidemmän käyttökauden ja ovat
hieno juttu. Niiden kanssa on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä ne vaativat
aina parvekkeelle soveltuvan sähköistyksen, Maija von Knorring kertoo.
Von Knorringin mukaan myös erilaiset verhot, kalvotukset ja
markiisit kiinnostavat yhä useampaa asukasta.
– Isännöitsijän näkökulmasta ne ovat hyviä ja huonoja vaihtoehtoja. Olisi kiva kannustaa innovatiivisuuteen, mutta asukkaiden on hyvä tiedostaa, että asennuksiin tarvitaan monesti rakennuslupa. Kyse on ennen kaikkea siitä, vaikuttaako esimerkiksi parvekkeelle asennettu verho tai kalvo talon julkisivuun.
Ella Salkon 3,5 neliön parvekkeen käyttömukavuus on maksimoitu sijoittamalla kylmän betonilattian päälle koko lattiapinta-alan peittävä matto. Iso aurinkovarjo mahtuu parvekkeelle taittuvan varren ansiosta. Varjo toimii suojana sekä kesäkukille että naapurien katseille.
Ella suosii pattereilla toimivia tunnelmallisia valosarjoja, joiden ansiosta parvekkeella näkee lukea iltahämärässäkin.
Julkisivuohjeistus käyttöön
Julkisivun ilme ei siis saa muuttua, mutta täysin ilman
sisustusta parveketta ei tarvitse jättää.
– Verhot eivät tarvitse toimenpidelupaa, ja saa parvekkeella
periaatteessa pitää vaikka lippua. Verhojen ja sälekaihdinten osalta raja kulkee
usein kiinnitystavassa. Aina, kun talon rakenteisiin kosketaan, on haettava
lupaa, von Knorring selventää.
Hän huomauttaa, että taloyhtiö voi selkeyttää asiaa
asukkaille ja osakkaille myös hankkimalla erillisen julkisivuohjeistuksen.
– Teetätin itse sellaisen yhteen yhtiöön konsulttitoimiston avulla. Tyypitimme ohjeistuksessa muun muassa markiisien koot ja niissä käytettävät värimaailmat. Se sai hyvää palautetta osakkailta, ja sen avulla julkisivun mitta- ja värimaailma pysyy yhtenäisenä vuodesta toiseen. Ratkaisua kannattaa harkita, jos asia puhuttaa jatkuvasti, von Knorring vinkkaa.
Mare Kinasen Helsingissä sijaitsevan kerrostaloasunnon lasitettu parveke on jaettu ruokailutilaan ja hyötypuutarhaan. Parvekkeen sisustus on käytännöllinen ja helppohoitoinen.
Tällä kasvukaudella parvekepuutarhassa kasvaa chiliä, tomaattia, kurkkua, perunaa, hernettä, timjamia, rosmariinia, tilliä, lehtipersiljaa, keräsalaattia, mansikkaa, sitruunamelissaa, korianteria, samettikukkia, kehäkukkia ja koristekrassia.
– Pienikin puutarhurointi tuo paljon mielihyvää ja vie ajatuksia pois päivän murheista. Jotakin alkukantaista voimaa tulee ruokittua myös sen kautta, että on jossakin asiassa edes hetken omavarainen.
Huolehdi luvista
Helsingin kaupungin korjaus- ja muutosrakentamisesta ja
kaupunkitilasta vastaavan lupayksikön päällikkö Salla Mustonen huomauttaa, että rakennusvalvonnan lupa tarvitaan
aina, jos parvekkeelle tai terassille suunnitellaan muutosta, jolla on
vaikutusta turvallisuuteen tai terveellisyyteen, tai jos muutos muuttaa
merkittävästi rakennuksen ulkonäköä.
– Esimerkiksi parvekkeen taustaseinän värin vaihtaminen
edellyttää rakennusvalvonnan lupaa, eikä sitä todennäköisesti heltiä vain
yhdelle talon parvekkeelle. Rakennusvalvonnan lupaa hakee aina taloyhtiö, ei
yksittäinen osakas.
Se, milloin ja millaista lupaa tarvitaan, riippuu
tilanteesta. Kokonaan sisäänvedetyn, eli talon ulkoseinän sisäpuolella olevan, parvekkeen
lasittaminen ei edellytä rakennusvalvonnan lupaa, mutta taloyhtiön luvan kyllä.
– Jos taas parvekkeen sivuseinät ovat auki ja siihen
tarvitaan myös katto, tarvitaan rakennusvalvonnan lupa.
Ilmalämpöpumppujen yksiköt ja muut laitteet tulee Mustosen
mukaan sijoittaa mahdollisimman näkymättömään paikkaan. Tällöin
rakennusvalvonnan lupaa ei tarvita, mutta lupaa on kuitenkin haettava taloyhtiöltä.
Taloyhtiöillä voi olla myös omia sääntöjä parvekelaattoihin,
seiniin ja kaiteisiin tehtävistä kiinnityksistä.
– Isännöitsijään kannattaa olla aina yhteydessä, jos suunnittelee kiinnittävänsä jotain parvekkeen kiinteisiin rakenteisiin. Jo reikien tekeminen rakenteisiin, kuten seiniin tai parvekelaattoihin, edellyttää aina taloyhtiön lupaa, ja kantavia rakenteita rei´itettäessä tarvitaan myös rakennusvalvonnan lupa tai lausunto.
Kristi Kukkuraisen 90-luvulla rakennetun kerrostaloasunnon parveke on lasitettu ja peruskorjattu.
Näkösuojaksi parvekkeelle hän on asettanut erilaisia vanhoja sermejä.
– Suosittelen koko lattiaa peittävää juuttimattoa. Se kestää hyvin myös pientä kosteutta ja on äärettömän mukavan tuntuinen jalan alla.
Parveke, terassi vai
viherhuone?
Rakennusteknisesti parveke on rakennuksen seinästä ulkoneva
tasanne, joka on kaiteilla suoja-aidattu. Ranskalaiseen parvekkeeseen pätee
sama määritelmä, mutta siitä puuttuu tasanne. Ranskalaiset parvekkeet ovat hyvä
vaihtoehto silloin, kun ulokeparvekkeet eivät sovi talon julkisivuun.
Terassi sen sijaan on rakennuksen ulkopuolelle sijoittuva
jatke, jolla ei yleensä ole kattoa tai seiniä.
– Viherhuoneen ja lasitetun parvekkeen erottaa siitä, että viherhuone luetaan rakennuksen kerrosalaan, eli pinta-alaan, ja sen lasitus muistuttaa jo seinää. Parvekkeen lasitus on yleensä puitteeton, avautuu kokonaan ja lasit voi niputtaa. Viherhuone on huoneiston osa, mutta ei asuinhuone, kertoo arkkitehti Esko Ryhänen.
The post Yksi huone lisää! Parvekkeista on tullut yhä tärkeämpi osa asuntoja appeared first on Kotitalo.