Konfliktien juurisyyt ovat samanlaisia, on kyse sitten työyhteisön, suvun tai naapureiden riidoista. Johtamisen ja konfliktihallinnan dosentti Pia Lappalainen kertoo, että riitely on yleensä kokemus siitä, että yksilön oikeuksia on loukattu, eikä hänen tarpeisiinsa ole vastattu. Tämä kytkeytyy kuulluksi tulemisen ja arvostuksen tarpeisiin.
Konflikteja
syntyy esimerkiksi silloin, kun ihminen peittää omat tarpeensa yrittäessään
olla sosiaalisesti hyväksyttävä. Meillä on taipumus sanoa asioita, joita
uskomme toisen odottavan. Omien tarpeiden ja tunteiden tukahduttaminen lisää
väärinymmärryksen riskiä.
– Ongelmia
syntyy, kun asioita ei kehdata ottaa suoraan puheeksi vaan aletaan vatvoa niitä
omien tukijoukkojen kanssa. Vastakkaiset rintamat vahvistuvat, vaikka
näkökulmat perustuvat puutteelliseen tietoon ja tulkintoihin.
Vastakkaiset rintamat vahvistuvat, vaikka näkökulmat perustuvat puutteelliseen tietoon ja tulkintoihin.
Riidat koetaan haitallisina ja tuhoisina, koska ne jättävät negatiivisen tunnejäljen. Riitely ei kuitenkaan ole vaarallista.
Lappalainen
soisi ihmisten oppivan riitelemään asioista kiihkottomasti. Riitaan voi
suhtautua keinona, jolla edistetään kaikkia koskevaa yhteistä hyvää. Vaikka
äänet välillä nousevat taistelun tuoksinassa, erimielisyyksiin ei tarvitse
suhtautua tunteella, kun muistaa, että konfliktit kuuluvat vuorovaikutukseen.
– Aina, kun
ihmisiä kokoontuu yhteen, alkaa tapahtua ihmisten välisiä asioita. Ei niitä
tarvitse pelästyä. Toivoisin, että konfliktien ratkaisua opetettaisiin
peruskoulussa yhtenä arkielämään kuuluvana taitona.
Kuunteletko
kuullaksesi vai vastataksesi?
Kiistoja ja
eripuraa voi ehkäistä ennalta kuuntelemalla ja keskustelemalla. Samat lääkkeet
toimivat myös konfliktien ratkaisemisessa.
Kannattaa miettiä, mitä tavoittelee silloin, kun kuuntelee toista. Onko minulla oikeasti pyrkimys ymmärtää toista ja prosessoida kuulemaani? Kuuntelenko kuullakseni vai vastatakseni? Moni miettii kuuntelemisen sijaan omaa vastaustaan sillä aikaa, kun toinen puhuu.
Toivoisin, että konfliktien ratkaisua opetettaisiin peruskoulussa yhtenä arkielämään kuuluvana taitona.
Suomalainen
kansanluonne on jäyhä. Silti meillä arvostetaan ihmisiä, jotka osaavat reagoida
viipymättä ja argumentoida vastauksensa näpsäkästi. Sitä pidetään älykkäänä.
Pysähtymistä,
kuuntelemista, läsnäoloa ja malttia ei pidetä arvossa. Hitaasti reagoiva tyyppi
voi kuitenkin olla taitava kuuntelija. Hän ehkä makustelee rauhassa, mitä
toinen sanoi, ennen kuin vastaa.
Älä tarjoa
valmista ratkaisua
Jos
sovittelet muiden riitaa, kuuntele molempia osapuolia. Ohjaa keskustelua
kysymysten kautta faktoihin mielipiteiden sijaan. Jos osakas esimerkiksi
valittaa naapurin aiheuttamasta metelistä, kysele, miten ja milloin meteliä on
kuulunut. Haukkuiko koira arkisin vai viikonloppuisin?
– Vaikka faktoilla ei olisi merkitystä, niiden kyseleminen luo puhujalle tunteen, että hänen asiansa on oikeasti tärkeä. Osakas voi aluksi olla sitä mieltä, että naapuri on psykopaatti tai narsisti, jonka on muutettava pois, mutta tultuaan kuulluksi hän on valmis lieventämään mielipidettään.
Myös vastapuolen käytöksen syiden ymmärtäminen sulattaa riitaa. Auta molempia osapuolia kuuntelemaan toisiaan. Jos he puhuvat toistensa päälle, voit sanoa, että olet varannut keskusteluun reilusti aikaa, jotta molemmat voivat puhua vuorollaan rauhassa loppuun asti.
Vaikka faktoilla ei olisi merkitystä, niiden kyseleminen luo puhujalle tunteen, että hänen asiansa on oikeasti tärkeä.
Sopikaa pelisäännöistä.
Päälle puhumisen sijaan puheenvuoroa voi pyytää nostamalla käden pystyyn, jos
on pakottava tarve sanoa jotain. Sovittelijan roolissa oleva hallituksen
puheenjohtaja tai jäsen voi osoittaa elekielellä, että hänen huomionsa on
siinä, joka yrittää puhua loppuun. Näin viittaaja huomaa, että keskeyttäminen
on turhaa.
Älä tarjoa riitelijöille valmista ratkaisua. Ratkaisu kantaa pidemmälle, kun osapuolet kehittävät sen itse. Näin vahvistat samalla heidän omia konfliktinratkaisukykyjään ja varmistat, etteivät he ole kohta uuden ongelman kanssa luonasi.
Riitely ratkaistaan näin:
1. Konfliktit
ratkeavat kuuntelemalla. Kuuntele kaikkia riidan osapuolia. Puhu osapuolten
kanssa ensin kahden kesken ja anna heidän purkautua.
2. Pysy
puolueettomana. Voit sanoa, että ”en voi nyt ottaa kantaa, mutta kuulen
mielelläni, mitä sanottavaa sinulla on”.
3. Pyydä
kertomaan aiheesta lisää. Kysele perusteluja ja osoita olevasi oikeasti
kiinnostunut niistä.
4. Jos saat
osapuolet keskustelemaan keskenään, varmista, että he ymmärtävät toisiaan
oikein. Voit todeta ääneen, että keskustelussa on noussut esiin tärkeitä
asioita ja kerrata ne vielä.
5. Älä ammu kummankaan osapuolen – huonojakaan – ehdotuksia alas, vaan rohkaise heitä miettimään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja käsillä olevaan ongelmaan.
The post Uskallatko ottaa asiat suoraan puheeksi naapurin kanssa? Riitelytaitoja kannattaa opetella appeared first on Kotitalo.