Asuminen tulevaisuuden taloyhtiössä on nykyistä energiatehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää. Samalla se vaatii meiltä yhä vähemmän osallistumista ja osaamista, ennakoi älyrakennuksiin perehtynyt työelämäprofessori Heikki Ihasalo Aalto-yliopistosta. Käytännössä se tarkoittaa, että tulemme asumaan yhä useampien sensorien ja antureiden kanssa.
– Tekoäly tarvitsee dataa, jotta se pystyy tekemään päättelyitä. Yhä enemmän tullaan keräämään tietoa eri laitteista, Ihasalo sanoo.
Peruskorjauksien yhteydessä on hyvä tilaisuus tuoda älykkyyttä mukaan.
Tiedon kerääminen voi olla esimerkiksi putkiin, ilmanvaihtoon, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin liittyviä havaintoja, jotka kertovat mahdollisesta korjaustarpeesta. Älykäs rakennus osaa ottaa huomioon muuttuvat olosuhteet, ja säätää niiden mukaan lämmitystä ja jäähdytystä, ilmanvaihtoa ja valaistusta.
Tekoäly ei kuitenkaan ole jotain, joka liittyy vain uusiin rakennuksiin. Langattomia ioT-antureita voi asentaa myös vanhoihin taloihin. Termillä ioT (Internet of Things) tarkoitetaan esineitä ja laitteita, jotka siirtävät ja vastaanottavat dataa.
– Peruskorjauksien yhteydessä on hyvä tilaisuus tuoda älykkyyttä mukaan, Ihasalo sanoo.
Tietoa useista lähteistä ja kykyä ennakoida
Tekoäly eroaa muista digitaalisista ratkaisuista siten, että se osaa ottaa huomioon ja käsitellä sujuvasti tietoa useista eri lähteistä ja varsinkin ennakoida tulevaa.
– Jos huomenna tähän kellonaikaan sähkö tai energia on kallista, mitä toimenpiteitä minun järjestelmänä pitäisi alkaa tekemään jo nyt, jotta voin välttää hintapiikin? Ehkä nostan etukäteen hiukan sisälämpötiloja, jotta kalleimman hinnan aikana ei tarvitse niin paljon lämmittää. Tutkimuksista tiedetään, että asukkaat eivät eroa havaitse, Ihasalo konkretisoi.
Tulemme näkemään paikallisia energiavarastoja, joilla voidaan tasata energiankäyttöä.
Kehityksen etunenässä tulevat olemaan Ihasalon mukaan nimenomaan erilaiset energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut. Tulemme näkemään paikallisia energiavarastoja, joilla voidaan tasata energiankäyttöä. Käytännössä ne voivat olla esimerkiksi pannuhuoneeseen sijoitettuja akustoja tai vähän suurempia lämminvesivaraajia, joihin lämpöenergiaa voi varastoida. Ensimmäisenä tällaisia varastointiratkaisuja tullaan näkemään esimerkiksi kaukolämmöstä maalämpöön ja lämpöpumppuihin siirtyneissä taloyhtiöissä, jotka käyttävät pörssisähköä.
Kaukolämmössä oleviin rakennuksiin on jo myynnissä järjestelmiä lämmönkäytön kulutusjoustoihin. Tavoitteena on, että lämmönkulutuksessa voitaisiin joustaa tuotantopään sijaan kulutuspäässä. Joustoilla voitaisiin välttää ylimääräisten, päästöjä tuottavien voimaloiden käynnistäminen suurimman kulutuksen aikana.
Älyindikaattori tekee tuloaan
Kun rakennukset pystyvät joustamaan energiankäytössään, palkaksi asukkaat pääsevät nauttimaan kustannussäästöistä. Porkkanan lisäksi asian tueksi saattaa olla suunnitteilla myös jonkinlaista keppiä, eli ohjaavaa regulaatiota.
Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD tuli voimaan toukokuun lopussa. Sen artikla 15 antaa Euroopan komissiolle valtuudet antaa delegoitu säädös rakennusten älyindikaattorin (Smart Readiness Indicator, SRI) käyttöönotosta kesäkuun 2027 loppuun mennessä. Toistaiseksi se koskee vain muita paljon energiaa käyttäviä rakennuksia kuin asuinrakennuksia.
Älyindikaattori on direktiivin artikloissa nostettu samoihin lauseisiin energiatodistuksen kanssa.
Johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki Motivalta kertoo, että älyindikaattori on direktiivin artikloissa nostettu samoihin lauseisiin energiatodistuksen kanssa.
– On vaikea sanoa, tullaanko älyindikaattoria soveltamaan joskus myös asuintaloihin energiatodistuksen tavoin. Tällä hetkellä sellaisia säädöksiä ei ole olemassa, hän kertoo.
Kuten energiatodistuksen, myös älyindikaattorin tavoitteena on todeta rakennuksen nykytila. Korkeat arvot indikaattorissa kertovat, että rakennuksen energiankäyttö on joustavaa ja mukautuu tarjonnan mukaan, rakennus kykenee varastoimaan energiaa, rakennuksen ylläpidossa hyödynnetään automaation keräämää tietoa, ja olosuhteet rakennuksessa pysyvät automaation avulla hyvinä.
– Jos asunnon myymistä meinaa venyttää siihen asti, että voi lakisääteisesti hyödyntää SRI-paperia, niin kannattaa ehkä laittaa myyntiin kuitenkin, Ketomäki hymyilee.
Avuksi iäkkään kotona asumiseen
Energiatalouden lisäksi tekoälystä etsitään ratkaisuja muihinkin asumisen polttaviin ongelmiin. Dosentti, johtava tutkija Jaana Leikas VTT:ltä on mukana suuressa eurooppalaisessa DistriMuSe-tutkimushankkeessa, jossa tarkastellaan, miten tekoäly ja erilaiset sensoriratkaisut voivat olla oleellisia ihmisen toimintakyvyn arvioinnissa. Yhtenä osa-alueena on ikääntyvien asuminen kotona. Kyse on siitä, että erilaiset huomaamattomat sensorit voivat kerätä dataa asukkaan toimintakyvystä.
– Sensoriratkaisujen avulla päästään kiinni esimerkiksi siihen, että nyt Siiri-rouva on alkanut käydä tosi paljon vessassa öisin. Lattia-anturi on reagoinut siihen, että Siiri on laittanut jalat lattialle. Liikeanturi on havainnut, että asunnossa on liikuttu yöllä. Sensori on huomannut, että vessaa on vedetty paljon. On hyvä, jos hyväksymme tämän tyyliset järjestelmät, niin päästään kiinni siihen, että Siirillä on akuutti virtsatietulehdus, joka voi olla vanhalle naiselle vakava tauti, johon täytyy reagoida, Leikas havainnollistaa.
Olen esittänyt ajatusta, että taloyhtiöllä voisi olla matalan kynnyksen digi- tai hyvinvointitalkkari, jolle menisi asukkaiden hyvinvointitieto.
Samoin arjen rutiineista dataa keräävät sensorit voivat kertoa esimerkiksi alkavasta muistisairaudesta. Leikas korostaa, että kyse ei ole vain sensoreista. Tarvitaan älykäs järjestelmä, joka havaitsee epätavallisen käytöksen sekä taho, joka reagoi siihen.
– Olen esittänyt ajatusta, että taloyhtiöllä voisi olla matalan kynnyksen digi- tai hyvinvointitalkkari, jolle menisi asukkaiden hyvinvointitieto. Hän kävisi Siirin luona ja kysyisi, onko kaikki ok, ja olisi tarvittaessa yhteydessä kotihoitoon tai kotisairaalaan. Me tarvitsemme uudenlaisia toimijoita ja työnkuvia tulevaisuudessa, Leikas sanoo.
Leikas tutkii VTT:llä teknologian etiikkaa ja vastuullisuuskysymyksiä. Hänen mukaansa ihmiset alkavat olla vastaanottavaisia tällaiselle teknologialle, koska monet haluavat asua kotona pitkään. Hän painottaa, että järjestelmät eivät saa loukata asukkaan yksityisyyttä tai itsemääräämisoikeutta, mutta kokeiluissa täytyy pystyä ottamaan myös riskejä, kun uutta teknologiaa kehitetään.
– Omien kokemusteni mukaan ne ovat usein omaisia, jotka sanovat, että meidän äidille ei tällaista tuoda eikä seurata näin. Ikäihmiset ovat itse paljon myönteisemmin suhtautuvia. He sanovat, että jos oma turvallisuuteni tällä paranee, niin totta kai, Leikas kertoo.
The post Tekoäly osaa, jotta sinun ei tarvitse appeared first on Kotitalo.